VOIKO IHMISEN KEHOA FYSIOTERAPIASSA VERRATA TALOON?

Luotu:16.04.2019

Vastaan saman tien otsikon kysymykseen: ei voi. Tämä vaatii varmaan vähän selitystä ;-). Olen jo pitkään seurannut erityisesti tukipohjallisia valmistavien fysioterapeuttien mainontaa, jossa saattaa olla kuva Pisan kaltevasta tornista ja kysymys: kummasta päästä lähtisit korjaamaan tornin asentoa. Kallellaan olevaa taloa verrataan ihmisen kehoon ja koska talon asentoa tietenkin kannattaa alkaa korjaamaan perustuksista, pidetään tätä perusteluna tukipohjallistarpeelle, koska jalkaterähän on vähän kuin kehomme perusta. Tässä kirjoituksessa hieman kritisoin tuota näkemystä.

FYSIOTERAPIASTA APUA LASTEN JALKAONGELMIIN (1/2)

Luotu:12.04.2019

Kun koko keho on jalan päällä ja jalan toiminta näin ollen vaikuttaa koko kehon liikkeisiin ja ryhtiin, lapsen jalan toimintaan ja kehittymiseen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota. Lapsuuden ja nuoruuden aikana voidaan tehdä paljon asioita, millä ennalta ehkäistään myöhempiä vaivoja, kuten nivelrikkoa ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Kasvavan lapsen rakenteiden kehittymiseen pystyy vaikuttamaan, kun taas aikuisena voidaan vaikuttaa vain siihen, miten olemassa olevat rakenteet toimivat.

Paljasjalkajuoksu – kannattaako ja onko hyödyllistä fysioterapian ja fysioterapeutin näkökulmasta?

Luotu:29.03.2019

Muutama vuosi sitten aloitin uuden harrastuksen – paljasjalkajuoksun. Säännöllisen epäsäännöllisesti asiakkaatkin tästä kyselevät, joten ajattelin kirjoittaa muutaman ajatuksen fysion päästä ja kokemuksista ko. aiheesta.

PÄKIÄN IHOKOVETTUMAT FYSIOTERAPIAN NÄKÖKULMASTA

Luotu:26.03.2019

Monilla jalkapohjiin kehittyy ihokovettumia ja känsiä, jotka voivat paksuuntuessaan tuntua ikäviltä ja hyvinkin kipeiltä. Paksuuntunut iho houkuttaa monesti hankaamaan kovettumaa pois, mutta silti kovettumat aina palaavat. Tai ehkä juuri sen takia. Käsittelen tässä kirjoituksessa jalkapohjan, erityisesti päkiän alueen kovettumien syntyä paljon jalkoja nähneen fysioterapeutin näkökulmasta.

MISTÄ POLVI TYKKÄÄ – Fysioterapiassa tehtyjä havaintoja

Luotu:15.03.2019

Erilaiset polviongelmat ovat yksi tyypillisimmistä ongelmista, joita tuki- ja liikuntaelinpuolella fysioterapiassa hoidetaan. Polven kulumat, kierukoiden, risti- ja sivusiteiden vauriot ja erilaiset jänteiden kiputilat polven alueella tulevat fysioterapiassa tutuiksi. Miten polven terveyden voi ottaa huomioon omassa liikkumisessaan? Tähän pyrin vastaamaan tämänkertaisessa kirjoituksessani.

KUN NILKKA NYRJÄHTÄÄ, FYSIOTERAPIA AUTTAA

Luotu:08.03.2019

Nilkka nyrjähtää lenkillä ikävästi ja juoksu loppuu siihen. Nilkka on ehkä joskus ennenkin nyrjähtänyt ja aina välillä muljahtelee, mutta sehän on ”vain” nilkan nyrjähdys, vähäpätöinen asia, joka ei vaadi toimenpiteitä. Joskus siihen on tullut nyrjähdyksen jälkeen turvotuksen lisäksi mustelmakin, mutta sehän on vain mustelma... Näin nilkan nyrjähtämiseen usein tunnutaan suhtauduttavan, mutta asialle kannattaa kuitenkin suhtautua tosissaan, koska hoitamattomana vaiva usein pitkittyy ja uusiutumisriski kasvaa. minkä on todettu liittyvän puutteelliseen kuntoutukseen ja heikkoon lihasvoimaan. Nilkan aiempi nyrjähdys ja nyrjähdyksestä jäänyt liika varominen ovat todella usein aiheuttamassa uusia nyrjähdyksiä ja muita ongelmia. Intensiivistä harjoittelua ja aikaa tarvitaan. Normaali kävely onnistuu usein muutaman viikon päästä, täysipainoinen juoksu joskus vasta useiden kuukausien kuluttua.

KEHOTIETOISUUS JA SEN MERKITYS FYSIOTERAPIASSA – ”INSINÖÖRIN” MALLI

Luotu:07.03.2019

Taannoin Tampereen Yliopistolla järjestettiin kansainvälinen paripäiväinen seminaari aiheesta ”Theorising on Social and Embodied Aspects of Contemplative Practices” eli lyhyesti asiaa meditatiivisista harjoitteista. Ihan mielenkiinnosta ilmoittauduin mukaan kuuntelemaan, mitä kansainvälisen tason tutkijat meiltä ja maailmalta tuosta aiheesta puhuvat. Suosittelen muuten jokaiselle ammattikunnasta riippumatta, että kannattaa välillä osallistua muihinkin, kuin vain oman alan koulutuksiin, seminaareihin ja konferensseihin. Näin oma näkökulma laajenee ja sillä ei oikein voi olla muita kuin hyviä seurauksia. No, joka tapauksessa tuolla seminaarissa heräsi paljonkin uusia ajatuksia liittyen kehotietoisuuteen ja sen merkitykseen fysioterapiassa. Seminaarin tuloksena piirtelin yhdenlaisen mallin ihmisestä ja ajattelin kirjoittaa sen nyt ihan näin julkisestikin auki.

PENIKKATAUDIN HOITO FYSIOTERAPIASSA

Luotu:26.02.2019

Faskioista puhutaan nykyään paljon, joten päädyin itsekin kirjoittamaan jotain tähän liittyvää. Aiheeksi valitsin penikkataudin. Varsinaisesta taudista kuitenkaan ei ole kyse, vaan taustalla on liian kova tai vääränlainen rasitus, usein rasitusmäärän liian raju nosto tai tekniikkavirheet esimerkiksi juoksuaskelluksessa. Myös lihashuollon laiminlyönti on usein taustalla.

JÄYKÄN ISOVARPAAN FYSIOTERAPIA – TARINA TOSIELÄMÄSTÄ

Luotu:19.02.2019

Ajattelin hieman jatkaa aiempaa kirjoitustani, joka käsitteli jäykkää isovarvasta. Jäykkä isovarvas on monesti erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisen nivelketju toimii ja kuinka liike johtuu tuossa ketjussa rakenteesta toiseen. Käyn tässä kirjoituksessa läpi tarinan tosielämästä. Tämä tapaus ei ole mikään harvinaisuus, vaan samankaltaisia tulee vastaan jatkuvasti, joten siinäkin mielessä tämä on hyvänä esimerkkinä ko. vaivan hoidosta.

FYSIOTERAPEUTIN AJATUKSIA MORTONIN RAKENTEESTA ELI LYHYESTÄ ENSIMMÄISESTÄ JALKAPÖYDÄNLUUSTA - MITÄ SE AIHEUTTAA JA MITÄ SILLE PITÄISI TEHDÄ

Luotu:12.02.2019

Jalkaterässä on eräs rakenteellinen seikka, joka aika usein tulee vastaan jalkojen ongelmiin painottuvassa fysioterapiassa. Mortonin rakenne tarkoittaa isovarpaan takana olevan ensimmäisen jalkapöydänluun lyhyyttä verrattuna seuraavaan, eli kakkosvarpaan takana olevaan. Jalkapöydänluiden pituuserosta johtuen siis isovarpaan tyvinivel on taaempana kuin kakkosvarpaan tyvinivel ja kun päkiärullaus ja ponnistus pitäisi suuntautua iso- ja kakkosvarpaiden päkiöiden yli suoraan eteenpäin, voidaan ajatella, että isovarpaan tyvinivelen ollessa taaempana, ponnistaessa jalkaterä joutuu ”nojaamaan” sisäreunan päälle liikaa, jolloin koko alaraajan sisäkierto lisääntyy ja kävellessä näkyy niin kutsuttu ylipronaatio, eli jalkaterä joustaa liikaa sisäänpäin. Onko aina näin?

Yhteystiedot ja tietosuoja

PUH 03 4518 0205

Hämeenkatu 29 A 4, 3. krs
33200 Tampere

LATAA YHTEYSTIEDOT »

Rekisteriseloste »

Uusimmat artikkelit