FYSIOTERAPIASTA APUA AKILLESJÄNTEEN KIPUUN

Luotu:30.08.2019

akilles.jpg

Akillesjänne, eli nilkan takana kantaan kiinnittyvä paksu jänne, on yksi ihmisen vahvimpia jänteitä, joka toimii esimerkiksi juostessa ja hypätessä jousen omaisesti. Akillesjänteen kipeytyminen on melko tavallinen vaiva liikuntaa harrastavilla, varsinkin aloitusvaiheessa tai tauon jälkeen. Lämpimänä pitäminen ja viimalta suojaaminen ovat hyviä keinoja pitää akillesjänne kunnossa, joten nykyään kaduilla näkyvä muoti-ilmiö pitää nilkat paljaina onkin fysioterapeutin silmiin jokseenkin kyseenalainen, varsinkin näin viileiden säiden aikaan. Teemmekin AskelStudiolla parhaamme lopettaaksemme tuon ilmiön ainakin Tampereen seudulta!

Akilles on kahden pohkeen lihaksen, leveän kantalihaksen ja kaksoiskantalihaksen (soleuksen ja gastrocnemiuksen) yhteinen jänne, ja rakenne oikeastaan jatkuu kantapään yli jalkapohjan puolelle kantakalvona, eli plantaarifaskiana. Kannan kohotessa alustalta akilles ja kantakalvo tekevät yhteistyötä.

Akillesjänteen kipeytymisen taustalla voi olla liian rasituksen lisäksi myös rakenteellisia tekijöitä ja toimintahäiriöitä. Usein fysioterapiassa havaitaan jalan virhetoimintaa; yli- tai alipronaatiota, eli nilkka ja kanta kiertyvät liikaa sisään- tai ulospäin aiheuttaen akillesjänteeseen vinoa asentoa ponnistustilanteessa. Tämä ei aina johdu rakenteista, vaan voi olla puhtaasti tukilihasten heikkoudesta johtuva toimintavirhe. Myös nilkan rajoittunut liikkuvuus koukistussuuntaan esimerkiksi pohkeen ja akillesjänteen kireyden takia voi aiheuttaa akillesjänteen ylirasitusta ja kipeytymistä. Akilleksen kipu usein onkin viesti liian heikosta lihashuollosta, venyttelystä, lämmittelystä jne tai vastaavasti liian kovasta tai yksipuolisesta harjoittelusta.

Akillesjänteen tulehdus

Akillesjänteen tulehdus, eli tendiniitti tai tendinopatia, on kestävyyslajien harrastajilla kohtalaisen yleinen vaiva. Myös jänteen viereiset kudokset voivat tulehtua, jolloin puhutaan peritendiniitistä. Tulehdus aiheuttaa turvotusta ja jänteeseen ja sen ympäristöön kehittyy kiinnikkeitä, jotka haittaavat jänteen liikkumista heikentäen jänteen verenkiertoa. Kipu aiheuttaa myös ylimääräistä jännitystä ja varomista, mikä näkyy liikkuessa usein toimintavirheinä, joilla on taipumus pitkittää ongelmaa.

4967267A-16B8-4881-85808E0D297DDB53_agenda.jpgAkillesjänteen tulehdus voi tulla liian kovasta rasituksesta tai liian nopeasta rasituksen nostosta, esimerkiksi liikuntaharrastusta aloittaessa. Lenkkeillessä kilometrejä ja vauhtia kannattaakin lisätä maltilla, kehon viestejä kuunnellen. Myös paljon ylämäessä juoksu ja hypyt tai rajut alustan vaihtelut voivat akillesta ärsyttää. Juoksun harrastajalla hyvä juoksutekniikka on erittäin tärkeä.

Tulehtunut akillesjänne on yleensä painellen arka, jänteeseen voi myös kehittyä paksuuntuma ja usein nilkan takana on turvotusta. Venyttäessä jänne yleensä aristaa ja liikkeessä voi kuulua narinaa, mikä kertoo kiinnikkeistä, ja tällöin lääkekuuri voi olla tarpeen. Rasituksessa kipu voi tuntua ylempänäkin pohkeessa.

Tärkeää on kipua aiheuttavan rasituksen vähentäminen ja kipuun kannattaa reagoida heti alkuvaiheessa. Jos pikku kivun jättää huomiotta, voi tilanne kehittyä pikku hiljaa krooniseksi, jolloin hoito on paljon vaikeampaa ja hitaampaa. Pahimmillaan hoitamaton akillesjänteen tulehdus voi johtaa jänteen repeämään, mikä voi vaatia leikkaushoitoa.

Akuuttivaiheessa kylmähoito usein auttaa, kylmähoidon tulisi kestää parikymmentä minuuttia ja toistua muutaman kerran päivässä. Kylmähoitona voi kokeilla esimerkiksi kipualueen hieromista jääpalalla. Tilanteen pitkittyessä liika kylmähoito saattaa kuitenkin hidastaa verenkiertoa ja haitata paranemista, joten hyvän verenkierron takaaminen nilkan lämpimänä pitämisellä, esimerkiksi säärystimen avulla, voi tällöin auttaa. Varsinkin kostean kylmässä syysviimassa tämä kannattaa muistaa, eli ei mennä ulos nilkat paljaina!

Aktiivista liikettä ilman suurta rasitusta on hyvä ylläpitää koko ajan hyvän verenkierron ylläpitämiseksi. Varsinkin jos turvotusta esiintyy, kannattaa kipeää jalkaa pitää koholla. Kantakorotus on myös hyvä keino vähentää akilleksen kuormitusta. Korotus pitää laittaa molempiin kenkiin, ettei tällä tehdä alaraajojen pituuseroa. Korotus voi myös lisätä akillesjänteen kireyttä, joten venyttely on tärkeää.

Pohjallinen_ja_jalka.jpgJos jalassa todetaan ylipronaatiota, voidaan yksilöllisillä tukipohjallisilla ohjata jalkaa parempaan asentoon, jolloin akillekseen kohdistuva virheellinen kuormitus saadaan kuriin. Rakenteellisten virheasentojen aiheuttamissa tilanteissa tukipohjalliset voivat olla hyvinkin tarpeelliset. Tärkeää on kuitenkin aina harjoittaa jalan tukilihakset toimimaan hyvin, jotta jalka osaa toimia aktiivisesti tukipohjallisen päällä. Tukipohjalliset kun eivät vahvista eivätkä aktivoi jalan lihaksia.

Jarruttava, eli exentrinen liike toimii erittäin hyvin, ja ajoissa aloitetun oikeanlaisen harjoittelun avulla voi välttyä leikkaustarpeeltakin. Exentrinen liike tapahtuu niin, että terveen jalan varassa noustaan päkiöiden varaan ja alas tullaan kipeän jalan varassa. Venytys kestää muutaman sekunnin ja nousu ja lasku hitaasti ja hallitusti. Jotta tämän harjoitteen saa toimimaan oikein, kannattaa sen tekeminen aloittaa fysioterapeutin ohjauksessa. Jos nilkka jää harjoitellessa vinoon, voi tilanne pahentua. Joka tapauksessa 2-3 viikon ajan kipu voi tämän harjoitteen myötä kasvaa, joten itse ei välttämättä tiedä, mistä kivun lisääntyminen johtuu. Fysioterapeutti myös pystyy määrittelemään tarkemmin, miten harjoite kannattaa tehdä (korokkeella tai ilman), riippuen kivun laadusta ja tarkasta sijainnista.

Bursiitti

Akillesjänteen kiinnitysalueella kantapäässä limapusseja eli bursia on kaksi, jänteen alla ja päällä. Tyynymäisen bursan tehtävä on vähentää hankausta, joten liiasta rasituksesta se voi helposti ärtyä ja tulehtua, jolloin puhutaan bursiitista, eli limapussin tulehduksesta.

Kantapään bursiitti voi tulla samoista rasitustekijöistä kuin akillesjänteenkin tulehdus, mutta kipu tuntuu alempana kantapäässä. Turvotus voi levitä ylemmäskin nilkan taakse, jolloin bursiitti voi sekoittua akillesjänteen tulehdukseen. Kannasta liian kovat tai epäsopivat kengät voivat myös aiheuttaa bursiittia, joten kengät kannattaa testata hyvin huolellisesti ennen ostopäätöstä.

Joskus kantapään bursiitin taustalla on rakenteellisesti niin ulkoneva kantaluun pää, että tähän kohtaan kohdistuu liikaa hankausta varsinkin juostessa. Tämä Haglundin kantapää –ongelma vaatii joskus leikkaushoitoa, jossa kantaluuta muotoillaan niin, ettei liikaa hankausta pääse tulemaan.

Bursitin hoidossa toimivat samat asiat kuin akillesjänteen tulehduksenkin hoidossa, mutta venytys saattaa ärsyttää kipukohtaa liikaa. Kenkävalinnoilla voi vaikuttaa myös paljon. Kantapään pitää istua kenkään hyvin, varsinkin jos taustalla on Haglundin kantapää –rakenne. Monesti kantakapin yläreuna osuu ikävästi juuri kipeään kohtaan akilleksen kiinnitysalueella, joten tätä voi yrittää itsekin pehmustaa.

jalkapallo.jpg

Akillesjänteen repeämä

Akillesjänne voi revetä osittain tai kokonaan rajussa kuormituksessa, kuten pallopeleissä tai muuten äkillisessä tilanteessa. Ponnistustilanteessa pienikin nilkan kiertynyt asento voi hetkellisesti johtaa niin suureen kuormitukseen, että akillesjänteen heikoin kohta antaa periksi ja katkeaa. Jalkaterän ja nilkan ja yleensä koko alaraajan lihaskunto ja liikkeiden hallinta onkin syytä pitää hyvänä, ettei vaurioita pääse tulemaan. Tulehtunut jänne on hauras, joten akillesjänteen tulehduksen aikainen urheilu lisää repeämän riskiä. Jos akillesjänteen epäilee olevan revennyt, kannattaa mennä nopeasti lääkäriin, mieluiten jo saman vuorokauden aikana. Hoidon aloituksen pitkittyminen saattaa olla kohtalokasta.

Repeämän hetkellä yleensä tuntuu voimakas kipu, kuin joku potkaisisi lujaa nilkan taakse, mutta tämän jälkeen kipu usein laantuu. Akillesjänteen repeämän kohdalle jää yleensä kuoppa. Varsinkin aamuisin revennyt akilles on yleensä kipeä, samoin rasituksessa, varvistus ei revenneellä jänteellä onnistu.

Akillesjänteen osittainen repeämä hoituu usein konservatiivisesti, eli ilman leikkausta, ja useimmiten paluu urheilu- ja liikuntaharrastuksiin onnistuu hyvin myös kokonaan revenneen akillesjänteen hyvän hoidon ja fysioterapian jälkeen. Totaalirepeämä joudutaan joskus leikkaamaan, mutta täysin poikki mennyt jännekin voi parantua kipsihoidolla. Kun jalka on riittävän kauan paikallaan, saa poikki mennyt jänne aikaa kasvaa taas yhtenäiseksi.

Repeämän jälkeen parantunut akillesjänne on kireä ja nilkan liikkuvuus on rajoittunut. Fysioterapiassa keskitytään palauttamaan liikkuvuus ja normalisoimaan liikkuminen mahdollisimman varhain. Jalkaa pitää käyttää, jotta se vahvistuu. Jos fysioterapia lopetetaan liian varhain ja nilkan koukistusliikkeeseen jää rajoitusta, voi tästä aiheutua muita ongelmia myöhemmin, kun nilkka kompensaationa painuu sisäänpäin tai ei jousta riittävästi.

Lopuksi

1372670985_original_venyttele_oikein_esta_vammat_0.jpgAkillesjänteen kipujen hoidossa fysioterapia on tärkeässä roolissa, voima ja liikkuvuus pitää palauttaa jalkaan. Nilkan koukistussuuntaiseen liikkeeseen, missä akillesjänne siis venyy, jää monesti rajoituksia. Tämä estää kävelyssä ja juoksussa hyvää rullausliikettä ja tästä voi myöhemmin aiheutua joko jalkaterän, nilkan tai muiden alueiden ongelmia. Yleensä akilleksen kipu paranee muutamassa viikossa, mutta voi joskus kestää kuukausia. Hoitamattomana vaiva voi kroonistua jopa vuosia kestäväksi.

Akillesjännettä kipeyttävä nilkan liikerajoitus voi jäädä vaikkapa nilkan nyrjähdyksestä, mistä voit lukea lisää täältä tai murtuman jälkitilana, joten kaikkien kiputilojen syy kannattaa aina selvittää ja tilanne hoitaa loppuun asti, ettei myöhemmin tule muita ongelmia. Kantakorotus toimii yleisesti ottaen hoitona akilleksen ja kantapään kipujen hoitona, mutta liian pehmeä korotus ei välttämättä toimi. Pehmeällä alustalla kantapää saattaa päästä liikkumaan liikaa ja hallitsemattomasti, mikä voi ärsyttää akillesjännettä tai jänteen kiinnitysaluetta kannassa.

Hyvä lihashuolto on erittäin tärkeää sekä akillesjänteen kivun hoidossa että ennalta ehkäisyssä. Lämmittely ennen urheilua sekä jänteen elastisuudesta ja kimmoisuudesta huolehtiminen venyttelyllä sekä monipuolinen liikunta pitävät akillesjänteen kunnossa. Suuria vaihteluita kannattaa välttää, mutta kun pikkuhiljaa totuttelee liikkumaan erilaisilla alustoilla, saa jalan ja akillesjänteen ”koulutettua” toimimaan optimaalisesti erilaisissa tilanteissa, jolloin vaurioitumisen riski pienenee.

Jos sinulla on akillesjänteen ongelmia, tule käymään AskelStudiolla! Meillä on vankka kokemus tämänkin ongelman hoitamisesta. AskelStudion löydät Tampereen keskustasta Hämeenkadun loppupäästä.

Kirjoittaja on alaraajojen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Jarkko Maanoja Fysioterapialaitos AskelStudiosta Tampereelta

Yhteystietojen käytöstä

Kun annat yhteystietosi, voimme lähettää sinulle jatkossa harjoitusohjeita ja toimintaamme koskevia tarjouksia ja muuta tietoa. Yhteystietosi ovat vain Fysioterapialaitos AskelStudion käytössä. Jos haluat poistaa yhteystietosi listaltamme, lähetä meille pyyntö sähköpostitse.

Yhteystiedot ja tietosuoja

PUH 03 4518 0205

Hämeenkatu 29 A 4, 3. krs
33200 Tampere

LATAA YHTEYSTIEDOT »

Rekisteriseloste »

Uusimmat artikkelit